Voimat

Perustasolla ajateltuna jotkin asiat vetävät puoleensa ja jotkin työntävät luotaan. Vähän ehkä tarkemmin ajateltuna asioiden välillä on veto- ja työntövoimia. Kumpikin siis osallistuu tähän (Vielä ei mennä neutraaleihin asioihin, toisaalta voiko täysin neutraalia olla olemassa?) veto- ja työntövoimia on myös usealla eri tasolla. Joku ihminen voi olla tosi seksikäs, tämä henkilö nauttii huomiosta, jonka joku antaa, koska kukaan muu ei uskalla lähestyä häntä. Mutta hänen seksikyyttä kohtaan vetoa tunteva henkilö kumminkin pitää tätä seksikästä ihmistä tyhmänä ja se on hänelle luotaantyöntävää. Välillä on siis veto- ja työntövoimaa.

Jos ajatellaan jonkun vinkkelistä asiaa, hän voi kokea toisen ihmisen tosiaan seksikkäänä, mutta tyhmänä. Sen lisäksi ominaisuuksia on enemmän:
Huumorintajuinen, mutta tyylitön
Henki haisee, mutta on rikas
Saa tuntemaan olon arvostetuksi, mutta silti hävettää julkisesti olla hänen kanssaan.
Muuten mukava, mutta mustasukkainen.
Luotettava, mutta sanoi viime tiistaina todella ilkeästi
Jokainen näistä ominaisuuksista voi vetää tai työntää, se riippuu millainen toinen osapuoli on, mitä on ja mihin reagoi. Ominaisuuksia yhdellä henkilöllä voi olla monta, kaikki ominaisuudet eivät vaikuta kaikkiin ihmisiin yhtä vahvasti, eli toiset ei välttämättä havaitse joitain ominaisuuksia. Voimia on useita eri tasoilla, voimat voivat vaikuttaa monelle tasolle, jos voimat säilyy muuttumattomina, voimia "säteilevät" pisteet asettuvat tietylle etäisyydelle toisistaan, tämä on se "kompromissi-kohta," missä pisteet tekee minimaalisen työn muihin sijanteihin nähden. Optimaalisin asetelma. Missä pisteen on helpoin olla. Mutta tämän optimaalisen kohdan löytymättömyys pysyvänä on elämän edellytys: jos kaikkeus päätyisi täydellisesti optimaaliseen asetelmaan, sen ei tarvitsisi liikkua, jolloin kaikki pysähtyisi ja elämä kuolisi.

Kun kaikki liikkuu ja elää, mitään ei oikein voi sanoa definitiivisesti(edes tätä), ihmisillä taitaa olla taipumus määrittelyyn, rajauksiin, ihmisten keskinäisessä kanssa käymisessä ja suhteissa tämä luo tarpeetonta vaikeutta. Kun määritellään kahden väliset suhde joksikin definitiivisesti ja väkisin yritetään pitää suhde siinä määritelmässä vastoin sitä miltä oikeasti tuntuu ja mitä oikeasti koetaan. Ollaan pakolla ystäviä, vaikka ei enää tunnu siltä, että se on luonnollista. Pidetään etäisyyttä vaikka molemmat osapuolet tuntee selvää vetoa toisiinsa, niin ettei sille periksiantaminen täyttäisi suhteelle annettua määritelmää. Kumpaa noudattaa? Se mitä tuntee eli miten asiat on, vai sitä miksikä sitä pakotetaan, jota se ei luonnollisessa tilassa ole?

Pakotetaan toiselle ominaisuudet, joita hän ei omaa, parisuhde on hyvä esimerkki tästä: kun määritellään suhde joksikin, siitä tulee rajallinen ja se estää jotain, mikä on luonnollista. Jos on suhteessa henkilön x kanssa ja tuntee myös "kiellettyä" vetoa henkilöön y, väkisin taistellaan vetoa vastaan. Mutta oikeastaan se ei ole kenellekkään eduksi, henkilö x saa itselleen jonkin vakaan määritelmän, johon perustaa arvomaailmansa, mutta vakaus on näennäinen, koska veto henkilöön y ei katoa, jolloin arvomaailma on arvoton, perustuu valheelle. Muut osapuolet kärsii patoutuvista voimista. Jokainen määritelmä tuntuu määrittelevän vain yhden ja saman asian: jotain pakotetaan olemaan jotain, rajatonta yritetään rajata. Todellisuuden hyväksyminen ja ominaisuuksien tunnustaminen ei ole keneltäkään pois, koska todellisuus ja ominaisuudet ovat sitä mitä ne ovat, huolimatta siitä mitä luullaan tai halutaan uskoa. Mutta palataan vetovoimiin ja niiden vaikutus ketjuihin, aloitetaan ihmisistä.

 Otetaan esimerkiksi Kaken ja Lissun välinen suhde.

Kake tuntee vetoa Lissuun, täten lähenee Lissua, koska ei ole kumoavia voimia, vielä. Lissu tuntee myös jonkinlaista vetoa Kakeen nämä kaksi lähenee, kun tietty etäisyys on saavutettu, voi alkaa muiden voimien vaikutus tuntua havaittavasti. Kake tuntee seksuaalista vetoa Lissuun ja haluaa edetä iholle asti, Lissun mielestä Kake on "tosi hyvä typpi, mutta.." (Friendzoned!) Lissu haluaa pitää tietyn etäisyyden Kakeen, eli jotain työntövoimaa heidän välillään on. Kakea nyppii, mutta tykkää Lissusta niin kovin, että jää lähimmälle etäisyydelle mihin asettuu. Tämä on optimaalisin asetelma. Tässä on se kohta missä työntö- ja vetovoimat on tarpeeksi vahvoja vastustaakseen toisiaan.

Lisätään kuvioon Katri, tämä on kiinnostunut Kakesta. Nyt Kakea kiskotaan kahteen suuntaan, Kake on jokseenkin kiinnostunut Katrista, alkaa vetäytymään Katria kohden ja Katri Kakea kohden, Lissu kun tykkää Kakesta kaverina, tämä vetäytyy Kaken mukana. Nyt Katrin ja Lissun väliset voimat alkavat tuntumaan havaittavasti. Lissu ja Katri ovat ihan ok keskenään, tai heistä tulee tosi hyvät kamut. Joka tarkoittaa sitä, että jos Kake lähestyy Katria liikaa alkavat Lissun Kakeen kohdistuvat työntövoimat vaikuttamaan, voi olla että Katri ja Kake vaihtavat suudelmia tai kosketuksia kun Lissu on vessassa tms. Lissun etäisyys vaikuttaa Katrin ja Kaken etäisyyteen. Jos Lissu ei mene mihinkään niin nämä nimetyt pisteet asettuvat kolmioon.

Kunnes soppaan lisätään jokin muu Kakeen vaikuttava voima, vaikka kerran vuodessa vieraileva serkku.

Kaken ja serkun vetovoima vetää Kaken mukana Lissun ja Katrin. Lissu ihastuu serkkuun ja tämä antaa mahdollisuuden Katrille ja Kakelle purkaa patoutunutta halua (vetovoimaa), Lissua ei haittaa, koska hänen huomionsa on serkussa.

Katrin mielestä serkku on douchebag ja täten ei kaveraa paljoa hänen kanssaan,
moikkaa kun tarvitaan, tämä hieman luo etäisyyttä Lissuun, koska Lissu on niin lähellä serkkua. Tämä jonkin ajan kuluttua asettuu kohilleen, paikalleen optimaalisimpaan muotoon. Kunnes jonkin muuttuu, kuten se, että serkku lähtee takaisin Austraaliaan painimaan lihansyöjäkenguruiden kanssa. Mutta ei vielä mennä siihen. Sitä ennen Kaken elämään lisätään vaikkapa Kaken äiti.


Kaken äiti on ok kaikkien kanssa. Hän ei nyt vaikuta tällä hetkellä, muuta kuin sillä että on olemassa. Eli jokainen liike vaikuttaa muihin, Kake lähenee jollain tasolla äidin kanssa, vaikuttaa muihin. Tässä kohtaa mainittakoon ettei läheneminen ole välttämättä fyysistä. Eli jos Kake soittelee äidilleen enemmän, se vaikuttaa muihin, vaikkapa niin että soittoihin käytetty aika on muilta pois, tai äidin kanssa puhutut asiat Kake haluaa keskustella Lissun, Serkun, Katrin kanssa myös. Tämä vaikuttaa lisämällä ja vähentämällä vaikuttavia voimia, Kake voi vaikuttaa syvällisemmältä Lissun silmissä nyt, joka etäännyttää serkun ja Kaken välejä. Ja pisteiden keskeinen asento muuttuu taas, ihmisuhdekuvio muuttaa muotoaan. Serkku lähtee kenguruiden perään ja Lissulle tulee alipainetta fyysissä läheisyydessä, ja ylipainetta haluille, Kake on nyt hotimpi, koska tämä on osoittanut uusia puolia itsestään, Lissun ja Kaken välit alkaa hehkumaan, Katrille tämä ei ole niin kiva juttu, ja tuntee olonsa petetyksi tuntien samankaltaisuutta kenguruserkun kanssa, tämä ilmenee skypetyksenä ja Katrin ja serkun välien lämpenemisenä. Jokainen liike vaikuttaa toiseen, ja kokonaisuuteen. Tämä otanta aluksi oli vain Kaken suhteista ja niiden keskeisistä vaikutuksista. Ja nyt kun mukaan otetaan Lissun, Katrin, äidin ja serkun tuttavat. Joku Katrin kavereista tekee jotain, se liike, muutos asetelmassa, vaikuttaa Katrin kautta serkun ja kenguruiden asetelmiin.

Sitten näillä kavereilla on kavereita, joilla on kavereita. Laajennetaan huomio kavereiden lemmikkieläimiin ja niiden tekoihin, lemmikkikoira syö linnun, se vaikuttaa linnun suhteisiin, mm. poikasiin, kilpailijoihin ja hyönteisiin, joita lintu syö reviiriltään. Hyönteisten määrä lisääntyy marginaalisesti, mutta se vaikuttaa johonkin: jokin kuoriainen ei kuollut, koska sen pyydystänyt tipi joutui koiran hampaisiin juuri ennen kuoriaisen kuolemaa, nyt tämä kuoriainen voi vielä vaikuttaa johonkin. Kuoriainen on vaikkapa jokin kasvituholainen. Otetaan mukaan puut ja kasvit, niiden olemassaolo ilmenee puoleensa vetäen ja työntäen asioita. Kaikki vetää ja työntää eri asioita eri tasoilla erilailla, tästä päästään tarkentamaan solutasolle, solujen ominaisuudet ja keskeinen voimien suhde muodostaa kuvion, joka pysyy kasassa, asetelma on kissan muotoinen, puun muotoinen jne.

Soluista pääsee atomitasolle, jolloin näennäiset rajat hälvenevät entisestään. Kaikki näyttää liikkuvalta atomipuurolta, atomien sisälläkin on vetoa ja työntöä. Neutronit vaikuttavat työntämällä jotain, muutenhan ympäröivä todellisuus puristaisi sen kokoon niin ettei sitä olisi, sillä ei olisi voimaa, jolla se lunastaisi olemassaolonsa, neutronien voimat eivät vain vaikuta protoneihin ja elektroneihin jollain tavalla, siksi nimi on neutroni, ei vissiin ole sähköistä varausta. Mutta neutronilla on massa, tämä viittaa siihen että painovoima vaikuuttaa, jolloin on jokin, jota kohti se kokee vetoa.

Todellisuus on koko ajan liikkeessä, monella tasolla. Jokin piste liikkuu parempaan/ helpompaan kohtaan tai muuttaa muotoaan helpommaksi. Kuin jättimäisessä 15-pelissä, jossa numeroita siirretään tyhjään kohtaan. Ratkaisun löytyminen johtaa pelin loppumiseen. Tämän yhden pisteen liike vaikuttaa muiden sijaintiin ja muotoon, kokonaisuus tai todellisuus aaltoilee väriä vaihtelevan meren tavoin, jos pitää jotenki saada kuvailtua, tuokin on hyvin pelkistetty.